BIOGRAFIA

Signe Irene Yletyinen (o.s. Fagerström) syntyi 16.12.1900 Hangossa Karl Adolf Amandus Fagerströmin (6.11.1864 - 1909) ja Maria Eleonora Bergin (11.7.1858 - 6.7.1945) tyttärenä.  → Signe Yletyisen sukupuu

Perheen elämää varjosti Karl-isän kuolema Signen ollessa vain 8-vuotias ja myöhemmin hänen kolmen isoveljensä traagiset kohtalot kansalaissodassa 1918. Punaisten puolelle vastentahtoisesti joutuneista veljeksistä Thyre Richard (28.11.1888 - 24.10.1918) teloitettiin Viipurissa 29-vuotiaana ja Frithiof (22.1.1898 - 22.3.1918) kaatui vain 20-vuotiaana taistelussa Padasjoella Hämeessä. Toiseksi vanhin veli Karl Elis (31.7.1891 - 2.6.1962) velvoitettiin taistelemaan valkoisten riveissä. Hän pelastui kuin ihmeen kaupalla Mouhun taistelusta kun punaisten partio ei huomannut häntä, vaan käveli ojaan heittäytyneen miehen ohi. Veljessodan trauma jätti syvän jäljen perheeseen.


Thyre Fagerström


Yletyinen kävi koulunsa Hangossa ja Tammisaaressa. Muuttaessaan Helsinkiin 1920-luvun alussa hän osasi vain hieman suomea, mutta oppi sen myöhemmin täydellisesti. Samoihin aikoihin hän tapasi Mustikkamaan kesätansseissa tulevan miehensä Arthur Yletyisen (11.11.1899 - 18.5.1977).


Koulutodistus 1913

Taiteellinen koulutus

Signe Yletyinen pääsi erityislahjakkaana opiskelijana Ateneumin piirustuskoulun iltalinjalle. Varsinaisesti hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa n. 1945 - 1949. Täällä hänen opettajinaan toimivat muun muassa Sulho Sipilä (1895 - 1949), Unto Pusa (1913 - 1973), Johannes Gebhard (1894 - 1976) ja Sam Vanni (1908 - 1992). Lisäksi hän otti yksityistunteja Norjassa opettajanaan mm. Einar Halfdan Berger (1890 - 1961).

Ompeluateljee

Yletyinen maalasi jatkuvasti Ateneumin piirustuskoulun jälkeen ja työskenteli samalla Behrsinin ompeluateljeessa Fredrikinkadulla. Täällä hän sai täydellisen ompeluopin ja suoritti räätälitutkinnon. Hän mm. suunnitteli iltapukuihin vaativia paljetti- ja helmikoristeluja ja valmisti juhlapukujen kukkakoristeet. Ateljee Behrsin muutti Yhdysvaltoihin 1920-luvulla, jonka jälkeen Yletyinen perusti oman ompeluateljeen. Hänellä oli kaksi apulaista, mutta hän suunnitteli, leikkasi ja teki sovitukset itse.


Lydia Saro-Behrsinin ilmoitus
Helsingin Sanomissa 14.5.1922


Sota-ajan vaikeudet kuitenkin pakottivat hänet luopumaan ateljeestaan ja työntekijöistään, mutta hän jatkoi työskentelyä kotonaan lähimmille asiakkailleen. Tällöin hänellä heräsi halu jatkaa taideopintojaan ja hän ryhtyi opiskelemaan Vapaassa taidekoulussa kokopäiväisesti.


Sulho Sipilän allekirjoittama
Vapaan taidekoulun todistus

Maalausmatkat

Yletyinen  teki useita maalausmatkoja kesäisin mm. Norjan Lofooteille sekä muualle Pohjois-Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin 1940- ja 1950-luvuilla. Matkoillaan hän myi runsaasti töitään paikallisille asukkaille. Hän maalasi mielellään kunkin paikkakunnan maisema-aiheita. Nämä maalaukset olivat hyvin suosittuja ja asukkaat usein suorastaan jonottivat niitä ostaakseen. Hän sai myös lukuisia tilauksia asiakkaiden toivomista aiheista. Lisäksi hän piti useita näyttelyitä eri matkakohteissaan.

Tyyli ja työskentelytapa

Signe Yletyisen maalaustyyli oli alkuvaiheessa naturalistinen, mutta muuttui jo varhain ekspressionistiseksi. Hän oli taidokas värien soinnuttelija, joka ei kuitenkaan sortunut hempeään makeuteen. Akvarellit hän maalasi tavalla, johon vain hyvin tekniikkaan perehtynyt kykenee.

Yletyinen käytti aina vain parhaita materiaaleja, muun muassa parhaita ranskalaisia värejä ja pellavakankaita. Hän preparoi kankaat ja pingotti ne kiilakehyksiin itse vanhojen opettajien opin mukaan ja luonnosteli öljyvärityöt aina ensin hiilellä kankaalle. Luonnostelutyön hän teki aina huolellisesti kunnes oli tulokseen tyytyväinen. Akvarelleihin hän käytti vain laadukkaita papereita.

Aiheet

Suomessa Yletyinen maalasi mielellään kesähuvilallaan Tammisaaren Tenholassa saaristomaisemia. Lisäksi useita hänen töitään syntyi Espoon Saarijärven maisemissa ja Mikkelin Otavassa.

Kukka-asetelmat olivat myös hänen lempiaiheitaan. Niitä syntyikin runsaasti sekä akvarelleina että öljyväritöinä. Muotokuvamaalaus oli myös hänen sydäntään lähellä ja hän tekikin useita muotokuvia tilaustyönä mm. puolustusministeri Emil Skogin vaimosta Toini Skogista, NMKY:n pääsihteeristä Verner J. Aurolasta ja Ester Toivosen äidistä Lempi Helteestä.

Näyttelyt

Yletyinen  järjesti useita näyttelyitä 1940- ja 1950-luvuilla mm. Kumlinin Taidesalongissa Helsingissä, Annankatu 12. Joitakin arvosteluja ja luetteloita on nähtävissä linkissä Näyttelyt.

Viimeiset työt

Yletyinen maalasi aivan viime vuosiinsa saakka. Viimeiset työnsä hän teki 1980-luvun alussa kotonaan Helsingissä ja ne olivat lähinnä kukka-asetelmia.

Signe Yletyinen kuoli 11.11.1985  Helsingissä miehensä Arthur Yletyisen (1899 - 1977) syntymäpäivänä.
 

Jari Martikainen © 2007 - 2024